fbpx

Matkailuinfo

Kysymyksiä Aurajoentien matkailutiestä? Ota yhteyttä:

Hankekoordinaattori Susanna Ansio p. 040 557 1314 susanna.ansio@aura.fi

Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio p. 040 631 0464 anna-mari.alkio@aura.fi

Auran kunnan puhelinvaihde 02 486 430 info@aurajoentie.fi

Tilaa retkellesi mukaan ammattitaitoinen matkailuopas. Oppaan avulla näet, kuulet ja koet enemmän. Auktorisoidut matkailuoppaat ovat palveluksessanne, ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Loimaan seudun Matkailuoppaat (Aura, Oripää, Pöytyä): https://www.lsmoppaat.fi/oppaat/

Taina Jaakkola 040-8258 080 (Oripää, Pöytyä)

Lieto-oppaat ry (Lieto): www.lieto-oppaat.fi

Eliisa Lehti 0400-528 593 (Lieto) & Ensi Kulta 044-4848147 (Lieto, Aura, Pöytyä, Oripää)

Lisätietoja kuntien matkailuinfoista löydät alempaa sivustolta.


anna-mari.alkio@aura.fi

Anna-Mari Alkio
Kehittämisjohtaja
Auran kunta

Tilaa uutiskirje

Aurajoentien matkailutie

Suomeen perustettiin uusi matkailutie ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, eikä se ole mikä
tahansa tie. Aurajoentie kulkee koko 70 kilometrin matkansa Turusta Oripäähän kansallismaisemassamme Aurajokilaaksossa. Tie kulkee seututietä 222 Turusta Liedon aseman kautta Auraan. Ja jatkuu
yhdysteitä 12447, 2255 ja 12451 Aurasta Pöytyän Riihikosken kautta Oripäähän. Aurajoentien Matkailutiellä on oma tunnuksensa.


Aurajoentie on Aurajoen länsirantaa kulkeva historiallinen Varkaantie. Aurajoentie on koko pituudeltaan kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) kymmenine kiinnostavine maisema- ja kulttuurikohteineen sekä palveluyrityksineen. Harva helsinkiläinen tietää, missä sijaitsee Lieto, Aura, Pöytyä tai Oripää – mutta kaikki tietävät missä on Aurajoki. Matkailutie on omiaan nostamaan seutukunnan tunnettuutta, kiteyttämään sen vetovoiman ja luomaan kansallisesti tunnetun brändin sekä matkailijoille että asukkaille ja yrittäjille. Matkailutie on ensisijaisesti matkailutuote.

Aurajoentie kartalla

Aurajoentien kartta

Missä aurajoentie oikein on?

Näet kartan suurempana klikkaamalla sitä.

Aurajoen matkailutien palvelukartta


Aurajoentien Opaskartta

Aurajoen melontareitti, melontakartta, aurajokimelonta, suppailu, melontareitti – kartasta löydät oleelliset tiedot vesillä liikkumiseen Aurajoella


Liedon matkailuinfo

Liedon kunnan asiointipiste, Kirkkotie 13, 21420 Lieto.

www.visitlieto.fi


Auran matkailuinfo

Monitoimitalo Auraamo, Turuntie 1, 21380 Aura.

Karttoja, esitteitä, sup-laudan vuokrausta ja infoa matkailijoille.

https://facebook.com/auraamonkesakauppa


Pöytyän matkailuinfo

Riihipuoti, Turuntie 596, 21870 Riihikoski.

Riihipuoti sijaitsee aivan matkailutien varrella, Avoinna arkisin 9.30 -17.30, la 9-15 ja su 11-14. Tuulikaappi palvelee joka päivä 9-21.

https://www.poytya.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailu/

Oripään matkailuinfo

Oripään kirjasto, Rasinkuja 2, 32500 Oripää.

Aukiolot: maanantai klo 12.30-19.30, tiistai klo 11-17, keskiviikko suljettu, torstai klo 12.30-18.30, perjantai klo 11-17, arkipyhien aattoina klo 10-15. Puhelin: 0400 215 582, sähköposti: kirjasto@oripaa.fi.

https://oripaa.fi/matkailijalle/

HISTORIALLINEN AURAJOENTIE

Aurajoentien reitin historiaa

Aurajoentie kulkee Turun Maarian kirkolta alkavaa Oripäähän päättyvää historiallista tielinjaa pitkin Varsinais-Suomen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Tie on museoviraston rekistereissä nimellä Varkaantie, mikä viitannee Turun Maariassa 1830-luvulla asuneeseen legendaariseen rosvoon, Kustaa Nummeliniin eli Sika-Kyöstiin. Nimeä Varkaantie ei paikallisten keskuudessa juurikaan ole käytetty. Vanhimmat säilyneet kirjalliset merkinnät tästä tielinjasta ovat 1400-luvun alkupuolelta, jolloin tietä pitkin kulkivat muun muassa Turun piispat omistamilleen alueille Kokemäenjoen varrella. Tietä pitkin kuljettiin keskiajalla Turusta Porin lähellä sijaitsevaan Ulvilaan, joka oli tärkeä meren rannalla sijainnut kauppapaikka. Tie oli 1600-luvulle saakka myös osa Varsinais-Suomesta Pohjanmaalle vievää postireittiä. Oripäässä historiallinen tiereitti yhtyy juuri ennen Aurajoen alkulähteitä historialliseen Huovintiehen, nykynimeltään Kangastie. Aurajoentien matkailutie päättyy tähän.

Aurajoentie on Turusta ja Varsinais-Suomesta Satakuntaan johtava historiallinen tie Varsinais-Suomen maakunnassa Suomessa. Se on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vuonna 2021 tie hyväksyttiin matkailutieksi nimellä Aurajoentie.

Aurajoentien reitin historiaa

Aurajoentie kulkee Turun Maarian kirkolta alkavaa Oripäähän päättyvää historiallista tielinjaa pitkin Varsinais-Suomen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Tie on museoviraston rekistereissä nimellä Varkaantie, mikä viitannee Turun Maariassa 1830-luvulla asuneeseen legendaariseen rosvoon, Kustaa Nummeliniin eli Sika-Kyöstiin. Nimeä Varkaantie ei paikallisten keskuudessa juurikaan ole käytetty. Vanhimmat säilyneet kirjalliset merkinnät tästä tielinjasta ovat 1400-luvun alkupuolelta, jolloin tietä pitkin kulkivat muun muassa Turun piispat omistamilleen alueille Kokemäenjoen varrella. Tietä pitkin kuljettiin keskiajalla Turusta Porin lähellä sijaitsevaan Ulvilaan, joka oli tärkeä meren rannalla sijainnut kauppapaikka. Tie oli 1600-luvulle saakka myös osa Varsinais-Suomesta Pohjanmaalle vievää postireittiä. Oripäässä historiallinen tiereitti yhtyy juuri ennen Aurajoen alkulähteitä historialliseen Huovintiehen, nykynimeltään Kangastie. Aurajoentien matkailutie päättyy tähän.

TIEN LUMO

”Aurajoenmaisematie – Aurajoella on monet kasvot: jokilaakson maisemat ovat muotoutuneet vuosisatojen, jopa vuosituhansien aikana ja rakentaneet kokonaisuuden, jossa vuorottelevat esihistoria, monimuotoinen luonto sekä maan vanhimman asutuksen ja työnteon nauha. Ei ihme, että Aurajokilaakso on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.” Viri Teppo-Pärnä, TIEN LUMO – Aurajoen maisematie 2009.

AINUTLAATUINEN JOKILAAKSO

Aurajokilaakso on kansallismaisema ja yksi Suomen vanhimmista kulttuurimaisemista. Aurajoki saa alkunsa Oripäänkankaan soraharjun lähteistä ja matkaa Oripään, Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta 70 kilometrin matkan Turkuun ja Saaristomereen. Joki alkaa kapeana purona ja mutkittelee syvällä uomassaan savisameana peltoaukeiden ja kylien halki. Vanhimmat pellot ovat olleet viljelyksessä jo rautakaudelta saakka, jolloin osa kylistäkin on saanut asutuksensa.