fbpx

Tienvarsi tutuksi – Liedon Nautelankoski

Tienvarsi tutuksi – Liedon Nautelankoski

Tienvarsi tutuksi -juttusarjassa liikutaan Aurajokea seurailevan matkailutien maisemissa.

Liedon Nautelankoski on Aurajoen pisimpiä koskia ja putouskorkeutta on toistakymmentä metriä.

Aurajokilaakso on yksi maamme kauneimmista kansallismaisemista. Viljava ja melko tasainen maisema on syntynyt Oripäästä alkunsa saavan, ja Turussa Saaristomereen laskevan Aurajoen varrelle. Aurajoentien matkailutie seurailee joen länsirantaa ja tarjoaa upeaa luontoa, kiehtovaa kulttuurimaisemaa ja mielenkiintoisia vierailukohteita. Tällä kertaa pistäydyimme Liedon Nautelankoskella ja kahvimuseossa.

Aurajoen matkailutie (tie 222) seurailee historiallista keskiaikaista tielinjaa, joka saa alkunsa Turun keskustasta. Jo 1400-luvulla tietä pitkin on kuljettu Porin suuntaan ja tie on ollut osa Pohjanmaalle vievää postireittiä. Varkaantieksi ja Turuntieksi kutsuttu reitti oli aikanaan Hämeen Härkätien ohella myös toinen eteläisen Suomen tärkeistä valtaväylistä.

Maarian kirkolta Turusta tie jatkaa kohti Oripäässä sijaitsevia Aurajoen alkulähteitä. Sinne kertyy kirkolta matkaa noin 55 kilometriä. Suurin osa tien nykyisistä käyttäjistä kulkee autoilla, mutta Aurajoen matkailutie sopii mainiosti myös polku- tai moottoripyörällä kuljettavaksi. 

Aurajoen matkailutie soveltuu hyvin kuljettavaksi pyörällä, vaikka pyörätietä on Turusta vain Liedon asemalle asti ja Riihikosken taajamassa.

Tämänkertaisen retken pysähdyskohde on Nautelankoski ympäristöineen. Alkumatkan matkailutie kulkee hieman kauempana Aurajoesta, mutta Nautelan kohdalla tie ja joki jälleen kohtaavat. Nautelankoski kuuluu Liedon kaupunkiin, jonka hallinnollinen keskus jää hieman kauemmaksi joen itäpuolelle.

Nautelankosken luontopolku lähtee sillanpielestä vanhan kivirakennuksen kulmalta.
Luontopolku kulkee Nautelankoskella joen molemmin puolin.

Nautelankoski on Aurajokilaakson merkittävimpiä luontokohteita, arvokas kulttuurimaisema ja monipuolinen vierailukohde, joka sisältää museoalueen ja kivikautisen muinaisjäännösalueen. Nautelankosken rantalehdot ovat suojeltua Natura-aluetta. Joen molempia rantoja kiertävä luontopolku ei ole esteetön. Joen penkka on paikoin korkea ja melko jyrkkä. Kostealla kelillä Nautelankoskea kiertävät saviset polut voivat olla erittäin liukkaat.

Aurajoen suurimmassa koskessa riittää putouskorkeutta. Nautelankosken sillan kohdalla sitä on yli kymmenen metriä ja koko koskialueella hulppeat 17 metriä. Kosken pituus padolta niin sanotun lintutornin suvantoon on noin 800 metriä.

Onkiminen on Aurajoella sallittua jokaisenoikeudella, mutta Nautelankosken ja Halistenkosken koskialueilla kalastamiseen tarvitaan kalastuslupa. Aurajoesta on tavattu lähes 40 eri kalalajia ja lohikaloja nousee myös Nautelankoskelle. Se onkin suosittu perhokalastuskohde.

Nautelankosken jokivarsilehdot ovat luonnonsuojelualuetta.

Jokivarren lehtometsistä siirrymme Lauri Nautelan museoon. Se on paikallisarkeologiasta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneen kulkijan pakollinen pysähdys. Museon perusnäyttelyssä pääsee muun muassa kivikauden pyyntimiehen jäljille. Museossa on myös Lauri Nautelan muistohuone. Nautela oli tilanomistaja, harrastaja-arkeologi ja mesenaatti. 

Nautelankoskelta matkaan tarttuneita luonto- ja historiaelämyksiä siirrymme sulattelemaan viihtyisän Vilkkimäen vanhan meijerin tiloihin. Entisen meijerin tiloissa toimivat Vilkkilän kahvimuseo ja Kahvila Namia.

Vanhan meijerin huhutaan muuten olevan juuri se paikka, missä olisi aikoinaan kehitetty ensimmäinen Aura-merkkinen sinihomejuusto. Kyseisen juuston valmistus on aloitettu 1930-luvulla ja se on saanut nimensä Aurajoesta. Juuston logossa on Turun tuomiokirkon kuva ja ”aurajuusto” on nykyään synonyymi sinihomejuustolle.

Museota ylläpitävän Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Louhivuori ottaa meidät vastaan ja saamme kuulla meille suomalaisille niin rakkaan ruskean kullan historiasta, saapumisesta Suomeen ja paljon muuta. Seppo on kahvin ja kahvikulttuurin kävelevä tietopankki.

Kahvimuseon Seppo Louhivuori esittelee museon laajaa ja monipuolista esinekokoelmaa.

Kahvimuseossa on valtava kahviaiheinen kokoelma. Se sisältää muun muassa kahvipakkauksia, erilaisia kahvipannuja ja -myllyjä, prännäreitä sekä kaikkea mahdollista kahviaiheeseen liittyvää esineistöä. Museoon kerättyjen esineiden kanssa kävijä voi siirtyä aikamatkalle kauas ajassa taaksepäin. Yhdistyksen kannatuskirppikseltä voi ostaa kotiin viemiseksi vaikka vanhan kahvipurkin, ja sellainen lähtee meidänkin mukaamme.

Kahvila Namian herkullisia leivksia.

Olemme vielä hieman pyörryksissä Sepon kaiken kattavasta kahvimaailman opastuksesta, kun siirrymme museon seinän takana olevaan kahvilaan. Vilkkimäen visiitin päätämme Kahvila Namian herkullisten leivonnaisten ja tuoreen kahvin tuoksuun aurinkoisella terassilla. Vilkkimäen kahvikeidas on todellakin jokaisen kahvin ystävän ja harrastajan pakollinen pysähdyspaikka. Ja ehkä vähän myös sinihomejuuston ystäville.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *