PÖYTYÄN MUSEOPAPPILA
Auringonpaiste siniseltä taivaalta, moottoripyörä ja mutkainen asfalttitie – näillä aineksilla syntyy hyvä kesäpäivä.
Tällä kertaa ajelukohteena on Pöytyän Museopappila ja pihaan ajaessa tuleekin heti mieleen vanhat elokuvat ja ovella vieraitaan odottava herrasväki.
Voin hyvin kuvitella Ansa Ikosen ja Tauno Palon tapaavan toisensa siinä ovensuussa.
Sisäpuolella sama tunnelma jatkui, olit tullut herraskaiseen taloon. Olohuoneessa tikitti 1800-luvulta oleva upea kaappikello lisäten kodinomaista tunnelmaa.
Sohvalle sai muuten istahtaa imeäkseen itseensä sitä rauhaisaa tunnelmaa, joka talosta huokuu.
Pakko oli kuitenkin nousta ja jatkaa kierrosta keittiön läpi.
Isosta tupakeittiöstä löytyikin kylän oma juorutäti kaffetta ryystämässä.
Pöydällä oli luettavissa hänen tarinansa, elävöittäen tunnelmaa entisestään.
Puhuttelevia patsaita ja mitalimalleja
Seuraavat kaksi huonetta olivat täynnä patsaita ja mitalimalleja.
Olen aina luullut, etten ole mikään ”patsastelija”, mutta viimeaikaiset kokemukset ovat muuttaneet täysin näkemykseni.
Törmäsinkin taas tuttuun ongelmaan: Niin paljon kuvattavaa ja niin vähän palstatilaa. Toisaalta se ei haittaa, koska vain itse näkemällä saa niistä parhaan kokemuksen.
Turkulaiset saattavat tunnistaa ensimmäisen kuvan patsaan. Vinkkinä, siinä on muutama tunnettu opiskelija. Kolmannen kuvan juokseva poika ja muutama muukin patsas taas löytyvät tarkkaan katsottaessa eri elokuvien taustoilta.
Kaarlo Wärri – aikansa suurmies
Seuraava huone oli Kaarlo Wärrin huone. Hänet kannattaa Googlata tai lukea ainakin lyhennelmä Pöytyän kunnan sivuilta.
Hän oli yksi heistä, jotka tekivät meistä meidät; suomalaiset.
Tupakkahuone
Muutkin alakerran huoneet välittävät tunnelmallisesti viime vuosisadan elämää, kuten esimerkiksi tupakkahuone, jossa laulajatar laulaa opettajan katsellessa vierestä tyytyväisenä suoritusta.
On kuin aika olisi pysähtynyt tuohon hetkeen ja olisi nyt meidän katseltavana ja tutkittavana.
Mattoja, kankaita ja koulua
Yläkerrasta on pakko nostaa esiin huone, jossa on kankaankudonnan välineitä. Museolla vietettiin viime vuonna juhlavuotta ja kävijät saivat itse olla osana tekemässä räsymattoa. Joten, tänä vuonna lattioita koristaa kaksi kappaletta juhlavuoden mattoja.
Muutenkin osa tunnelmasta muodostuu lattioilla olevista mielettömän pitkistä räsymatoista ja isoista plyysimatoista.
Luokkahuoneessa on oppimisen tuntua – ainakin historian, kun Hanna-opettajattarella on oikea esikuva.
Taustalla olevassa taulussa alueen ensimmäinen koulu Mustanojalta (1879), jossa kyseinen Hanna-neiti opetti.
Historiaa ja historiaa
Pappilassa on historia herätetty henkiin tekemällä siitä asumisen näköistä ja sama elossa olo jatkuu myös tilaisuuksissa henkilökunnan pukeutumisessakin.
Miten paljon rakennukset ja esineet ovatkaan nähneet historiaa.
Esimerkkinä tämä 1900-luvun alun kaappi (vasemmanpuolimmaisessa kuvassa).
Se näyttäytyy eri sukupolville erilaisena muistona, useimmille ns. mummola-muistona eri laatikoiden sisällön kiinnostavuuden mukaan.
Moni sen muistaa, mutta jokaisella se muisto on erilainen – se on sitä historiaa.
Pöytyän Pöllöt 40v
Tämän vuoden teemana on lähihistoria, kun partiotoimintaa harjoittava Pöytyän Pöllöt täyttää 40 vuotta.
Kauden avaus juhlallisuuksineen on 9.6. klo 12.00 ja tasatunnein on tapahtumaa aina klo 16.00 saakka.
30.6. museon pihapiirissä aukeaa Nostalgiakirppis ja kahvilatoiminta, sekä aukioloajat laajenevat myös muille viikonpäiville.
Kiitokset keille se kuuluu
Kiitos Pöytyän kotiseutuyhdistykselle (joka ylläpitää myös Reppuniemen ulkomuseoaluetta)
Ja erityskiitos,
Anu Riikka Terholle mieleenpainuvasta esittelykierroksesta. Se tuntemus, kun talon historia ja tunnelma oli läsnä kierroksessa.
Netistä
Pöytyän kotiseutuyhdistys
Kahvila Museopappila
@aurajoentie #aurajoentie #MeidänMatkailutie #TieKansallismaisemaan #TommiSeikkaileeAurajoentiellä