Aurajoen tarinareitit kutsuvat seikkailemaan, tutkimaan ja nautiskelemaan kansallismaisemaan. Turusta Oripäähän Aurajoen länsirantaa kulkevan Aurajoentien pituus on noin 70 kilometriä. Jo keskiajalta tunnettu kulkureitti on koko matkaltaan kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Jokivarren matkailutien varrella on kymmeniä kiinnostavia maisema-, kulttuuri- ja luontokohteita sekä monipuolisia palveluita.
Valitse sinua kiinnostava tarinareitti ja lähde matkalle maamme tunnetuimman joen luo. Aurajoen tarinareitit sisältävät myös audiotiedostoja. Niiden avulla pääset tutustumaan syvällisemmin Aurajoen jokivarren historiaan, luontoon ja tapahtumiin.
Turun linna Aurajoen suulla 1890-luvun alussa. Kuva Museovirasto, kuvaaja Daniel Nyblin.
Sivistyksen ja kristinuskon kerrotaan levinneen maahamme Varsinais-Suomesta ja Turun suunnasta. Autokiertomatka vie sinut linnojen ja kirkkojen reitille. Aurajoen suulla sijaitsevan Turun linnan lisäksi jokivarren reitti esittelee keskiaikaisia kivikirkkoja, hieman nuorempia puukirkkoja sekä muita kiinnostavia historia- ja kulttuurikohteita.
Nautelankoski eli Kukkarkoski on Aurajoen pisin ja putouskorkeudeltaan jyrkin koski. Kuva Liedon museo.
Kansallismaiseman läpi kiemurteleva Aurajoki on tunnettu koskistaan ja jokivarteen rakennetuista myllyistä, sahoista sekä tehtaista. Aurajoella on yksitoista isompaa koskea, joista alin on Turun Halistenkoski. Jyrkin pudotus ja pisin koski löytyy Nautelankoskelta Liedosta. Myllyjen kukoistuskautta oli 1800-luku, jolloin mylly löytyi lähes jokaisesta Aurajoen ja sivujoen koskesta. 1900-luvulla höyrymyllyt alkoivat syrjäyttää vesimyllyjä ja 1960-luvulle tultaessa myllytoiminta loppui Aurajoella.
Aura-nimellä on vuosisatojen kuluessa myyty niin olutta, juustoa, hunajaa kuin sinappiakin. Myös Valion ikonisen sinihomejuuston syntytarina vie 90 vuoden taakse jokivarteen, Liedon Vilkkimäen meijeriin. Herkkujen virtaa -tarinareitillä tutustut tämän päivän herkkuihin ja menneiden aikojen tuotteisiin. Aurajoen matkailutien reitillä on kahviloita, ravintoloita sekä tila- ja tuottajamyyntipaikkoja.
Aurajoki saa alkunsa Oripäästä ja kiemurtelee noin 70 kilometrin matkan varsinaissuomalaisen kansallismaiseman lävitse. Kuva Olli Järvenkylä.
Aurajokilaakson kansallismaisema on edelleen tärkeä osa maamme vilja-aittaa. Joen ympärille aukeavien laajojen peltoaukeiden ja metsäisten selänteiden lisäksi reitin kulkijalle on tarjolla monipuolista jokiluontoa luontopolkuineen, taukopaikkoineen ja näkötorneineen. Aurajoen mielenkiintoisiin luontokohteisiin voi tutustua myös patikoiden, pyörällä tai vaikka meloen ja suppaillen.
Kansallismaiseman läpi kiemurteleva Aurajoki on tunnettu koskistaan ja jokivarteen rakennetuista myllyistä, sahoista sekä tehtaista. Aurajoella on yksitoista isompaa koskea, joista alin on Turun Halistenkoski. Jyrkin pudotus ja pisin koski löytyy Nautelankoskelta Liedosta. Myllyjen kukoistuskautta oli 1800-luku, jolloin mylly löytyi lähes jokaisesta Aurajoen ja sivujoen koskesta. 1900-luvulla höyrymyllyt alkoivat syrjäyttää vesimyllyjä ja 1960-luvulle tultaessa myllytoiminta loppui Aurajoella.
Sivistyksen ja kristinuskon kerrotaan saapuneen maahamme Varsinais-Suomesta ja Turun suunnasta. 1200-luvulla Aurajoen ja Vähäjoen väliselle linnoitetulle niemelle Koroisiin nousi piispanlinna, kirkko kellotapuleineen ja hautausmaa. Alueesta tuli kulkureittien solmukohta, kauppapaikka ja hallinnollinen keskus.
Piispoja ja linnanherroja -tarinareitti vie sinut linnojen ja kirkkojen reitille. Aurajoen suulla sijaitsevan Turun linnan lisäksi jokivarren reitti esittelee keskiaikaisia kivikirkkoja, hieman nuorempia puukirkkoja sekä muita kiinnostavia historia- ja kulttuurikohteita.
Aurajoki on monipuolinen ja ympärivuotinen virkistyskohde. Kesäisin joella melotaan ja suppaillaan, uidaan ja kalastetaan sekä nautitaan jokivarren upeasta luonnosta. Talvisella joella on luisteltu, hiihdetty, pelattu kiekkoa, pilkitty, laskettu mäkeä ja pulahdettu kylmiin vesiin. Aurajokivarsi tarjoaa laajojen peltoaukeiden ja metsäisten selänteiden lisäksi lumoavaa jokiluontoa luontopolkuineen sekä tauko- ja näköalapaikkoineen. Kansallismaiseman eläinkunta on myös monimuotoista. Joesta on tavattu lähes 40 eri kalalajia ja lintujen kevätmuuton aikaan voi peltomaisemassa nähdä kerralla tuhansia joutsenia ja hanhia. Jokirannan lehtometsiköissä voi onnekas kulkija tavata myös liito-oravan.
Aura-nimellä on vuosisatojen kuluessa myyty niin olutta, juustoa, hunajaa kuin sinappiakin. Myös Valion ikonisen sinihomejuuston syntytarina vie 90 vuoden taakse jokivarteen, Liedon Vilkkimäen meijeriin. Herkkujen virtaa -tarinareitillä tutustut tämän päivän herkkuihin ja menneiden aikojen tuotteisiin. Aurajoen matkailutien reitillä on kahviloita, ravintoloita sekä tila- ja tuottajamyyntipaikkoja.
Monen suomalaisen elintarvikkeen syntytarina tai juuret juontavat Aurajoen vaikutuspiiriin. Uudet vaikutteet ja tuulahdukset Euroopasta ja merten takaa rantautuivat Suomeen ensimmäisenä useimmiten Turkuun juuri Aurajokea pitkin.