Piispoja ja linnanherroja
Sivistyksen ja kristinuskon kerrotaan saapuneen maahamme Varsinais-Suomesta ja Turun suunnasta. 1200-luvulla Aurajoen ja Vähäjoen väliselle linnoitetulle niemelle Koroisiin nousi piispanlinna, kirkko kellotapuleineen ja hautausmaa. Alueesta tuli kulkureittien solmukohta, kauppapaikka ja hallinnollinen keskus.
Piispoja ja linnanherroja -tarinareitti vie sinut linnojen ja kirkkojen reitille. Aurajoen suulla sijaitsevan Turun linnan lisäksi jokivarren reitti esittelee keskiaikaisia kivikirkkoja, hieman nuorempia puukirkkoja sekä muita kiinnostavia historia- ja kulttuurikohteita.
Aurajokisuussa sijaitseva Turun linna on yksi Suomen merkittävimmistä ja vanhimmista historiallisista rakennuksista. Linnan historia ulottuu 1200-luvun lopulle. Se on ollut tärkeä puolustus- ja hallintokeskus niin Ruotsin kuin Suomen valtakunnan eri aikakausina.
Linnan sijainniksi valittiin puolustuksen kannalta otollinen paikka Aurajoen suulta. Silloiselta kalliosaarelta pystyttiin valvomaan Turkuun saapuvaa vesiliikennettä ja jokivarren kauppapaikkoja.
Turun linna on ollut alunperin puurakenteinen ja pienikokoinen, mutta linnaa on sittemmin laajennettu ja vuosisatojen saatossa siitä on tullut nykyisen kaltainen jättimäinen kivestä tehty rakennus. Linna koostuu useista osista, kuten päärakennuksesta, torneista ja muureista. Turun linnan arkkitehtuuri on vaikuttavaa ja se edustaa keskiaikaista rakennustyyliä.
Turku oli keskiajalla huomattavasti nykyistä kaupunkia pienempi. Kaupungin suomenkielisen nimen uskotaan periytyvän muinaislaavilaisesta kauppapaikkaa tarkoittavasta tǔrgǔ-sanasta. Tietyissä suomen kielen murteissa turku on synonyymi tori-sanalle. Turun ruotsinkielisen Åbo-nimen ajatellaan muodostuneen ruotsin jokea tarkoittavasta sanasta å ja bo, joka tarkoittaa asua tai asukasta.
Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki oli keskeinen pyhiinvaelluksen kohde lähialueen kristityille. Jokivarren Unikankareen kummulle oli 1200-luvun lopussa noussut Turun tuomiokirkko. Se toimi Turun hiippakunnan keskuksena ja oli samalla myös Ruotsin valtakunnan itäisin kirkollinen keskus.
Autuaan Neitsyt Marian ja Pyhän Henrikin tuomiokirkosta tuli myös piispan kirkko todennäköisesti kesäkuussa 1300. Kirkko vihittiin tuolloin tuomiokirkoksi ja piispanistuin sekä pyhän piispa Henrikin luut tuotiin kirkkoon. Aikaisemmin piispanistuin oli sijainnut joen ylävirran suunnalla Koroisissa, Vähäjoen ja Aurajoen välisellä niemellä.
Liedon Vanhalinna on historiallinen ja kulttuurisesti merkittävä kohde Varsinais-Suomessa. Aurajoen rannalla nouseva linnavuori on merkittävin Lounais-Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan mäki on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja sen arvellaan toimineen puolustuslinnakkeena rautakaudella ja varhaisella keskiajalla.
Jyrkkärinteinen kalliomäki nousee aivan joen partaalta ja erottuu jo kaukaa varsinaissuomalaisesta tasaisesta maisemasta. Linnavuoren laki kohoaa yli viidenkymmenen metrin korkeuteen ja sieltä on ollut hyvä tähystää ympärillä aukeavaa maisemaa. Vanhalinna on sijainnut kahden merkittävän rautakauden ajan kulkuväylän, Aurajoen ja Härkätien välissä.
Vielä kivikaudella linnavuori oli veden ympäröimä saari ja vasta pronssikauden lopulla meri oli vetäytynyt niin paljon, että yhteys mantereeseen syntyi. Linnavuoren laelta tehdyt varhaisimmat arkeologiset löydöt kertovat alueen elämästä, kaupan- ja sodankäynnistä sekä yhteisöistä.
Turun suunnasta saapuessa Aurajoen matkailutien puukirkoista vastaan tulee ensimmäisenä Auran kirkko. Se sijaitsee entisessä Prunkkalan kylässä, viitisen kilometriä ennen Auran keskustaa. Mäen päälle rakennettu tasavartinen ristikirkko on ollut helposti saavutettavissa, sillä se on Aurajoen rannalla historiallisen Varkaantien ja Karviaisten kylätien risteyksessä.
Nykyinen Auran kirkko on rakennettu aivan 1800-luvun alussa, mutta ainakin 1600-luvulla, mahdollisesti jo 1500-luvulla tiedetään tällä paikalla sijainneen kirkon. Seurakunnan toinen ja nykyisestä edeltävä kirkko kirkko rakennettiin vuonna 1691.
Aurajoen matkailutien nykyisistä kirkoista nuorin, vuonna 1821 valmistunut Oripään kirkko sijaitsee keskiaikaisten Varkaantien ja Huovintien risteyskohdassa. Huovintie oli keskiajan kolmas päätie. Se yhdisti alunperin Kokemäenjoen suun, Pyhäjärven seudun ja Aurajoen latvan asutusalueet. 1640-luvulla perustettu Turun ja Pohjanmaan välinen postilinja kulki Huovintietä Oripäästä Harjavaltaan.
Oripään ensimmäisen kirkon kanssa samoilla kulmilla sijaitsee perimätiedon mukaan vanha mestauspaikka, missä Luntan Kaapo -niminen henkilö mestattiin elokuussa 1824. Tyrväältä lähtöisin oleva Kaapo tunnettiin rähinöitsevänä ja tappalevana irtolaisena. Kuolemantuomio oli langetettu hänelle taposta.