Jokiluonnon helmiä
Aurajoki on monipuolinen ja ympärivuotinen virkistyskohde. Kesäisin joella melotaan ja suppaillaan, uidaan ja kalastetaan sekä nautitaan jokivarren upeasta luonnosta. Talvisella joella on luisteltu, hiihdetty, pelattu kiekkoa, pilkitty, laskettu mäkeä ja pulahdettu kylmiin vesiin.
Aurajokivarsi tarjoaa laajojen peltoaukeiden ja metsäisten selänteiden lisäksi lumoavaa jokiluontoa luontopolkuineen sekä tauko- ja näköalapaikkoineen. Kansallismaiseman eläinkunta on myös monimuotoista. Joesta on tavattu lähes 40 eri kalalajia ja lintujen kevätmuuton aikaan voi peltomaisemassa nähdä kerralla tuhansia joutsenia ja hanhia. Jokirannan lehtometsiköissä voi onnekas kulkija tavata myös liito-oravan.
Monipuolisen Jokiluonnon helmiä -tarinareitin kulkijalle on tarjolla monipuolista jokiluontoa luontopolkuineen, taukopaikkoineen ja näkötorneineen. Aurajoen mielenkiintoisiin luontokohteisiin voi tutustua myös patikoiden, pyörällä tai vaikka meloen ja suppaillen.
1200 vuotta sitten Aurajoki laski mereen Halisissa. Sittemmin maa on kohonnut ja nykyinen jokisuu sijaitsee linnuntietä noin kuuden kilometrin päässä, Turun linnan edustalla. Halistenkoski ympäristöineen on nykyään monipuolinen retki- ja virkistyskohde, jossa viihtyy pidempäänkin. Sen ympäristössä yhdistyvät monipuolinen jokiluonto, kulttuuri ja historia. Kivenheiton päässä Halistenkoskelta sijaitsee Virnamäen perinne- ja muinaismuistoalue luontopolkuineen. Joen toisella puolella sijaitsee Turun vesilaitosmuseo.
Aurajoen rannalle vuonna 1832 valmistunut Maarian entinen myllytupa on nykyään Myllärintupa ja monipuolisen toiminnan keskus. Kohta parisataavuotias rakennus on ollut Aurajokisäätiön tukikohta 2000-luvun alusta. Talossa on Aurajoen opastuskeskuksen lisäksi myös kahvila ja pihapiirissä vuokrataan muun muassa kanootteja sekä SUP-lautoja.
Liedon Vanhalinna on historiallinen ja kulttuurisesti merkittävä kohde. Aurajoen rannalla nouseva linnavuori on merkittävin Lounais-Suomen muinaislinnoista ja sen laelta avautuu Aurajokilaakson kansallismaisema kaikessa kauneudessaan. Vanhalinnan mäki on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja sen arvellaan toimineen puolustuslinnakkeena rautakaudella ja varhaisella keskiajalla.
Vanhalinna on myös kiinnostava retkeily- ja ulkoilukohde. Linnavuoren ympäristössä on kolme teemallista luontopolkua, joiden avulla voi tutustua alueen historiaan ja luontoon omatoimisesti. Vastuullinen kulkija pysyy poluilla ja kunnioittaa muinaismuistolailla rauhoitettua Vanhalinnaa ja ympäristöä. Kaikenlainen kaivaminen, ympäristön vahingoittaminen ja siihen kajoaminen on kielletty.
Nautelankoski on Aurajoen yhdestätoista koskesta se kaikkein monipuolisin vierailukohde. Pisimmän ja jyrkimmän kosken lisäksi alueella on Lauri Nautelan ja Nautelankosken museot sekä luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalue. Nautelankoskella vierailuun kannattaakin varata riittävästi aikaa.
Kulttuuri- ja muinaishistorian kohteiden lisäksi Nautelankoski tarjoaa luontoharrastajalle monipuolista koettavaa. Alueella on Natura-ohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue, joka esittelee monipuolista jokivarsiluontoa.
Jokivarsilehto levittäytyy lähes koko Nautelankosken matkalle. Lehdon vehreys, kukkien väriloisto ja huumaava tuoksu saavat kulkijan lumoutumaan. Keväällä ja kesällä jokivarren metsässä voi kuulla myös satakielen laulavan. Alueelta on tavattu lähes 300 eri kasvilajia, mukana myös harvinaisuuksia. Vanhan myllyn rakenteissa pesii lepakkoyhdyskunta. Nautelankosken luontoon pääsee tutustumaan joen molempia rantoja kiertävällä merkityllä luontopolulla.
Hieman ennen Riihikosken patoa ja siltaa on viitoitus alavirran suuntaan lähtevälle Riihikosken maisemapolulle. Riihikosken ja Lankkisten välisellä reitillä on pituutta vajaa kaksi kilometriä. Reitille pääsee sen molemmista päistä, mutta autoille on paremmin tilaa polun pohjoispäässä, Koskitien varrella.
Riihikosken maisemareitin varrella on jokiluonnosta kertovia opastauluja. Lyhyen matkan päästä polun varrelta löytyy puinen laavu tulipaikkoineen. Siellä voi viettää taukoa, ihailla rauhallista jokimaisemaa ja ohi virtaavaa jokea.
Aurajoki on toiminut kulkuväylänä esihistoriallisista ajoista alkaen, mutta kapea ja kiemurainen virta sopii myös virkistyskäyttöön. Kevään tulvavaihetta lukuun ottamatta joki virtaa rauhallisesti ja sitä voi meloa niin ala- kuin ylävirtaankin. Melontaretken lähtöpaikoiksi yläjuoksun suunnalla sopivat esimerkiksi Koskelankosken ja Riihikosken koskenaluset.
Oripään soraharjun pohjavesialueen lähteistä alkunsa saava Aurajoki virtaa ensin hyvin vaatimattomana ja kapeana purona rantaniittyjen halki. Joen alkupäässä sen yli pystyy jopa hyppäämään. Ero on melkoinen matkailutien alussa ja joen toisessa päässä. Turun keskustassa joki on jo yli viidenkymmenen metrin levyinen vuolas virta. Vaatimattomasti saa alkunsa maamme tunnetuin joki Oripäästä, mutta ilman sitä ei olisi Auranmaan viljavia peltoja eikä kukoistavaa kaupunkia jokisuussa.
Laakea Oripäänkangas on tärkeä pohjaveden muodostumisalue, mutta samalla myös vedenjakaja. Osa vesistä laskee Aurajoen kautta Saaristomereen, osa Loimijokeen ja sieltä edelleen Selkämereen. Aurajoen kauimmat latvahaarat löytyvät Oripäänkankaan eteläpuolelta Tuomiston suolta. Täältä se lähtee ja Saaristomereen päättyy – tuhansien tarinoiden Aurajoki.
