fbpx

Jalkalan mylly

Osoite

Puhontie 407, Pöytyä

GPS

60.6879255, 22.5964298

Osoite

Puhontie 407, Pöytyä

GPS

60.6879255, 22.5964298

Jalkalan myllyn jäännökset Kaulajoessa edustavat parhaimmillaan niin vanhan maatalouspitäjän historiaa kuin jylhää jokimaisemaakin, jollaista ei uskoisi löytyvän linnuntietä mitaten vain parin kilometrin etäisyydeltä Aurajoentiestä.

Jalkalan myllystä löytyy ensimmäinen historiamaininta vuodelta 1587, jolloin se kuului harvoihin, kahdella kiviparilla jauhaviin myllyihin.

Laulussa sanotaan, että ”vanha mylly kertoa voi monta tarinaa”. Jalkalan mylly sopisi mainiosti laulun tarinankertojaksi, mutta valitettavasti siitä ei ole jäljellä kuin osa perustuksia ja betonista vesiränniä. Jyhkeä, yli kolmen metrin korkuinen pato on rakennettu vuonna 1890. Turbiiniakseli sojottaa yhä paikallaan muistuttaen myllyn tekniikasta.

Väkevä koski antoi aikoinaan voimaa paitsi itse myllylle, myös oheistoiminnoille kuten sirkkelisahalle ja pärehöylälle. Myllyn toiminta päättyi 1960-luvun alkupuolella. Myllärin asuintalo seisoo edelleen korkealla rantatöyräällä, kesäasunnoksi kunnostettuna.

Kalevi Alakosken ensikokemukset Jalkalan myllystä muistuvat heti sodan jälkeiseltä ajalta. Juuri kymmenvuotiaaksi varttunut poikanen asuikin myllyllä vuoden verran isänsä toimiessa myllärinä.

”Joskus myllärin lehmän huomattiin salaperäisesti kadonneen. Pian kävi ilmi, että se oli vierähtänyt korkealta rantapenkereeltä jokeen. Keskellä jokea padon yläpuolella oli pieni saareke. Siellä lehmä pureskeli ruohoa”, hän muistelee yhtä myllyn tarinaa.

Kalevi Alakoski tietää myös kertoa, että Jalkalankosken yläpuolella on Kropan- tai Kroppankoski. Nimi tulee perimätiedosta, jonka mukaan papin poika oli hukkunut Kaulajokeen pari kilometriä ylempänä. Ruumis ajautui myllykoskeen, josta se löydettiin.

Kaulajoki saa alkunsa Pöytyän ja Loimaan rajamailta, Kontolanrahkana tunnetulta laajalta suoalueelta. Kapea joki kiemurtelee halki peltojen ja metsien yhtyäkseen Aurajokeen Kaulansuun kylässä. Vahinko vain, ettei myllypaikka kuulu ainakaan toistaiseksi helpoimmin saavutettaviin. Lähtö tapahtuu Kaulajoen ylittävältä sillalta joen molemmin puolin vaikeakulkuista maastoa pitkin joen suuntaisesti kohti ysitietä. Ei polkua, ei merkittyä reittiä.

Kirjoittaja: Jorma Pihlava

Vaihtoehtoinen reitti Jalkalan myllylle. Ylhäällä kulkee Jalkalantie ja keskellä Kaulajoki. Alhaalla keltaisella reitillä piirretty helppokulkuisempi reitti (joen eteläpuolelta) myllylle.

Muita kohteitamme:

Jätä arvostelu kohteesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.