Herkkujen virta
Aura-nimellä on vuosisatojen kuluessa myyty niin olutta, juustoa, hunajaa kuin sinappiakin. Myös Valion ikonisen sinihomejuuston syntytarina vie 90 vuoden taakse jokivarteen, Liedon Vilkkimäen meijeriin. Herkkujen virtaa -tarinareitillä tutustut tämän päivän herkkuihin ja menneiden aikojen tuotteisiin. Aurajoen matkailutien reitillä on kahviloita, ravintoloita sekä tila- ja tuottajamyyntipaikkoja.
Monen suomalaisen elintarvikkeen syntytarina tai juuret juontavat Aurajoen vaikutuspiiriin. Uudet vaikutteet ja tuulahdukset Euroopasta ja merten takaa rantautuivat Suomeen ensimmäisenä useimmiten Turkuun juuri Aurajokea pitkin.
Aurajokisuussa sijaitsevan Turun linnan pidot ovat olleet aivan omaa luokkaansa, ja ne eroavat tyystin meidän rahvaan ruoka- ja juomakulttuurista. Esimerkkinä voi mainita kreivi Pietari Brahen 1600-luvulla järjestämät pidot. Niitä varten linnaan tilattiin muun muassa härkä, 100 lammasta ja 200 kananmunaa. Juhlapöydässä saattoi olla myös paistettua joutsenta, pikkuporsasta, ostereita, kakkua ja eksoottisia hedelmiä.
Tänä päivänä kahvikulttuuri on olennainen osa suomalaisten elämää. Kahvipavut lipuivat osaksi ruokakulttuuriamme tietenkin Aurajokea pitkin. Kahvi saapui maahamme turkulaisporvarien varustamien laivojen mukana reilu 300 vuotta sitten. Kahvia nautittiin aluksi säätyläiskodeissa ja erityisesti rannikolla.
Ruotsi-Suomen ensimmäinen kahvila avattiin Tukholmassa 1700-luvun alussa ja Pohjanlahden tällä puolen saman vuosisadan loppupuolella. Ja missäpä muualla, kuin Suomen Turussa.
1700-luvun puolivälissä Aurajoen rannalla aloitti myös Suomen ensimmäinen sokeritehdas. Auran sokeritehdas nousi nykyisen Martinsillan tienoille ja siitä tuli yksi Turun suurimmista työnantajista. Raakasokeria tuotiin tehtaalle Aurajokea pitkin muun muassa Kuubasta ja Jamaikalta.
Aura-merkkinen olut taitaa olla sinihomejuuston ja sinapin ohella tunnetuin nykyään myynnissä olevista joen mukaan nimetyistä elintarvikkeista. Aura-olut valmistetaan nykyään Lahdessa, mutta sen juuret ovat syvällä Aurajoen savipenkoilla.
Suomen Joutsen ja Aurajoen toinen ikoninen maamerkki, Turun linna sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan. Niillä molemmilla on ollut oma näkyvä roolinsa niin sanotussa turkulaisessa sinappiskandaalissa. Sen tapahtumien seurauksena valkokylkinen fregatti purjehtii tänä päivänä täysin purjein Aura-sinapin etiketissä.
Aurajokilaakson kansallismaisema on myös maamme vanhinta kulttuurimaisemaa, jonka ensimmäisiä peltoja viljeltiin jo rautakaudella. Jokivarren viljavat peltoaukeat ovat nykyään elävää maaseutua ja edelleen tärkeä osa kotimaista ruuantuotantoa.
Matkailutien varrella on maito-, sika- ja lihanautatiloja, munantuottajia ja broilerin kasvattajia. Osa näistä myy tuotteitaan suoraan kuluttajille. Esimerkiksi Liedon asemaseudulla sijaitseva Vähätalon tilamyymälän puodista voi hankkia muun muassa perunaa, vapaan kanan munia ja muita sesongin herkkuja. Heikolan luomukanatila Liedon ja Auran rajalla myy omassa itsepalvelukioskissaan luomukananmunien lisäksi luomuviljatuotteita, luomurypsiöljyä sekä paikallista hunajaa.
Vilkkimäen entisessä meijerissä on kahvimuseo. Kahvila Namian herkulliset leivokset vievät kielen mennessään.
Aurajoen varrella sijaisevalla Liedon Vilkkimäen meijerillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen ruokakulttuurin kehittymisessä. 1920-luvulla valmistuneessa Liedon Osuusmeijerin rakennuksessa luotiin pohja suomalaiselle sinihomejuustolle. Nykyään rakennuksessa toimii kahvin historiaa ja nykypäivää esittelevä kahvimuseo ja herkuistaan tunnettu Kahvila Namia.
Leipomo Paakari Puustin kahvila Auran keskustassa on myös ehdoton pysähdyspaikka.
Paikallisten pientuottajien herkkutuotteita on saatavana muun muassa paikallisista marketeista. Laadukkaasta ja maittavasta valikoimasta voisi mainita auralaiset palvituotteet, sinapit, hunajat ja Åmppulan monipuoliset omenajalosteet.
Oma kiehtova tarinansa on auralaisella Jymy-jäätelöllä. Se valmistetaan tehtaassa, jossa tehtiin aikaisemmin legendaarisia Sisu-pastilleja. Vuodesta 1928 valmistettu Sisu-pastillin valmistus siirtyi Auraan 1970-luvulla. Tehtaalla pakattiin vuosittain jopa 12 miljoonaa Sisu-askia, kunnes tuotanto siirrettiin Italiaan vuonna 2013.
Jymy jäätelön tarinan takana on Suomisen luomumaitotila ja mediastakin tuttu keittiömestari Jyrki Sukula. Heillä oli tavoitteena tehdä jotain ainutlaatuista suomalaisesta maidosta eli parasta mahdollista jäätelöä. Jymyn pääraaka-aineet luomumaito ja kananmunat tuodaan Auran tehtaalle vain viidentoista kilometrin päästä.
Riihikosken keskustassa katukuvaa hallitsee komea vanha myllyrakennus. Vuonna 1936 rakennetun Riihikosken Vanhan Vehnämyllyn kivet eivät enää jauha lähitilojen viljoja, vaan rakennuksessa toimii muun muassa kesäkahvila.
Riihikoskella tiedetään myllyn sijainneen jo 1500-luvun lopulla. Riihipuodin luomumylly on perinteitä vaaliva lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. Myllyn tuotteita saa hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista, mutta myös paikallisesta Riihipuodista. Sen kerrotaan olevan maailman monipuolisin myllynmyymälä. Kodikas puoti on suosittu retkikohde ja sen valikoimasta löytyy myllytuotteiden ja lahjatavaroiden lisäksi myös muiden lähituottajien tuotteita.
Saaristomereen laskevan Aurajoen latvavedet löytyvät Oripäästä. Liharuokia kokkaavien ehdoton vierailukohde Oripäässä on Kreivilän perhemaatila. Tilalla kasvatetaan muun muassa persoonallisen näköistä ylämaankarjaa. Skotlannista lähtöisin olevan karjan karvapeite on erittäin tuuheaa ja otsatukka näyttäisi peittävän leveäsarvisen naudan katseen tyystin. Kreivilän tilamyymälästä saa suoramyyntinä monenlaista lihaa.