Jäätynyt Aurajoki tarjosi hevosille talvisen kulkuväylän, jota pitkin kuljetettiin tavaraa kylien välillä ja aina Turkuun asti. Aurajoen jäätä pitkin liikkuivat myös salakuljettajat pirtukanisteriensa kanssa. Kansallismaiseman halki virtaavalla joella on ollut myös merkittävä rooli suomalaisessa raviurheilussa, sillä ensimmäiset ravikilpailut järjestettiin Aurajoen jäällä.
1800-luvulla ja vielä toisen maailmansodan jälkeenkin hevosella oli keskeinen rooli maalaisyhteisössä. Hevonen on ollut perheenjäsen, työkaveri, kuormajuhta ja ylpeyden aihe. Moninaisten maatalous- ja metsätöiden lisäksi hevosta käytettiin ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen.
Talvisaikaan rahdin kuljettamiseen käytettiin talviteitä, jotka ovat tilapäisiä lumesta ja jäästä rakennettuja teitä. Niitä saatettiin aikoinaan myös jäädyttää reen jalasten kitkan vähentämiseksi ja tien käyttöajan pidentämiseksi. Suomen talviteistä on mainintoja jo keskiajalta. Ne ovat syntyneet pääosin harvaan asuttujen kylien sekä kylien ja kirkkojen välille.
Liedon kirkonkylän tienoilla alueen talvitiet yhtyivät ja siirtyivät Aurajoen jäälle, kertoo kotiseutuneuvos Marja-Riitta Perttula. Liedosta jatkettiin jäätä pitkin alavirtaan kohti Turkua. Koskipaikat kierrettiin maitse ja niiden jälkeen palattiin jäälle, koska kulkeminen siellä oli nopeampaa ja kevyempää. Jos hevoskuljetuksen kohteena oli Turun markkinat, noustiin Aurajoelta kaupunkiin nykyisen Erikinkadun kohdalta, Perttula mainitsee.
Tavaraa kulki jäistä jokireittiä pitkin niin ala- kuin yläjuoksullekin. Marja-Riitta Perttula kertoo Aurajoen olleen suosittu pirtun jakelukanava kieltolain aikaan. Ympäröivää maastoa alempana oleva ja paikoin metsän suojassa kulkeva Aurajoki oli mainio väylä pirtun salakuljettajille.
Takavarikoitua pirtua lastataan avolava-auton kyytiin Kymenlaaksossa. Kuva Kymenlaakson museo.
Kieltolaki oli voimassa Suomessa vuosina 1919-1932 ja se tarkoitti, ettei maassa saanut myydä tai itse valmistaa alkoholijuomia. Kieltolain seurauksena maahan tuotiin alkoholia ulkomailta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Viro, Puola ja Saksa.
Suomessa on ravikilpailuja järjestetty jo yli 200 vuoden ajan. Ensimmäinen lehteen painettu maininta ravikilpailusta löytyy vuodelta 1817. Åbo Almänna Tidning – lehti kertoo Aurajoen jäällä Turussa järjestetyistä ravikilpailuista.
Ravi-innostus alkoi kasvaa eri puolilla maata 1800-luvulla ja toimintaa pyrittiin edistämään myös valtiovallan toimesta. Vuosisadan puolivälin jälkeen järjestetyissä “valtionajoissa” maksettiin rahapalkintoja parhaille hevosille.
Jäätä nostetaan meijerin tarpeisiin Aurajoella. Kuva Auran kotiseutuyhdistys.
Hevosia ei tuohon aikaan varsinaisesti valmennettu, vaan ne saivat tehdyllä työllä pohjakunnon, jolla saattoi pärjätä kilpailussa. Varsinaisen kilvanajon taustalla ovat olleet erilaiset haasteajotilanteet. Niissä saatettiin esimerkiksi ajaa leikkimielisesti kilpaa kirkkomatkoilla tai kylien välillä liikuttaessa.
Ravikilpailu Ilomantsissa 1955. Antti Kuosmanen ja hevonen Aro-Hepo. Kuva Ilomantsin Museosäätiö Niilo Suihko.
Kesäisin ja sulan maan aikaan kilpaa ajettiin maantiellä ja talvisin jokien sekä järvien jäällä. Käytännössä riittävän pitkä tien suora riitti ravikilpailua varten. Suoran päässä piti olla riittävästi tilaa, jotta siellä mahtui kääntämään hevosen. Kääntöpaikalta jatkettiin kilpailua takaisin lähtöpaikalle.
Talvisin nopein hevonen selvitettiin järven tai joen jäällä. Jään sanotaan olevan hevosille hyvä alusta juosta ja siinä on hyvä ajaa, kunhan hevosen kengät pysyvät kiinni. Jää on alustana tasaisempi ja joustavampi kuin routainen maarata. Jäärata antaa myös periksi hevosen alla.
Joka vuosi ei jääradalle päästä ajamaan, sillä talvet ovat erilaisia. Runsas lumen paino voi nostaa jäälle vettä, jolloin kilpailujen järjestäminen on mahdotonta. Tänä päivänä jääravit ovat harvinaisempia, mutta ne olivat suosittuja tapahtumia 1960-70-luvulle asti.
Jääravit todennäköisesti Liekoveden jäällä 1959. Kuva Sastamalan museo.
Pöytyän-Oripään Hevosystäväinseura on toiminut jo 1800-luvun lopulta alkaen, kertoo Kalle Savo Pöytyän Haverilta. Seuran toiminnan merkittävin vuotuinen tapahtuma oli ravikilpailut.
Ensimmäiset ravit järjestettiin nykyisen Kurjenrahkan kansallispuistossa sijaitsevan Savojärven jäällä 1.2.1889. -Sittemmin ainakin vuodesta 1901 alkaen kilvat ajettiin Ali-Raatikaisten metsälohkolla sijainneen Kilparahkan jäällä. Kilparahkalle radan avasi Mauriz Raatikainen ja siellä ajettiin vuoteen 1914 asti, Savo kertoo.
Juotolan Tanelin tila Aurajoen rannalla. Kuva Museovirasto n. 1936.
Vuodesta 1915 vuoteen 1924 asti raveja ajettiin Aurajoen jäällä Auvaisissa. Kokoontuminen oli Juotolan Tanelin tilalla. Vuodesta 1925 alkaen ravit ajettiin kesäaikaan Oripäässä Vanhan Tampereentien suoralla, nykyisen Ylitalon puutarhan kohdalla ja Yläneelle vievällä tiellä aina vuoteen 1972 asti.
Aurajoen jäällä Turun linnan edustalla otetussa kuvassa juokseva Kirppu on yksi suomenhevosen neljästä kantaorista. Se oli aikansa kuuluisuus ja muun muassa voitti neljästi peräkkäin nykyisten Kuninkuusravien edeltäjänä pidetyn Suuren orikilpailun 1880-90 -lukujen vaihteessa.
1879 Rovaniemellä syntynyt ori vietti suurimman osan elämästään Turun seudulla. Kirppu sai yhteensä 170 jälkeläistä, joista polveutui useita ravikuninkaita ja -kuningattaria. Kirpun menestyksekäs raviura päättyi kuitenkin jo 1895, jolloin astutettava tamma potkaisi oria molempiin polviin. Tilanteessa syntyneet vammat estivät jatkossa täysipainoisen juoksemisen.
Kirppu vietti loppuelämänsä Pöytyällä sijaitsevassa Pihlavan kartanolla. Aurajoen yläjuoksulla, lähellä keskiaikaisten Varkaan tien ja Huovintietä sijaitseva kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kirpusta pidettiin hyvää huolta Pihlavassa ja se jatkoi siitoshommissa vielä vuosia. Ori lopetettiin 27-vuotiaana vuonna 1906.
Pihlavan kartanon puutarhassa on Kirpulle pystytetty muistokivi. Hevosen varsinaista hautaa on etsitty muutaman kerran, sitä kuitenkaan löytämättä. Tutkijat ovat kiinnostuneita 145 vuotta sitten syntyneestä orista ja haluaisivat saada sen perimää talteen. Aurajoen jokilaakso kätkee mestarijuoksijan salaisuuden ainakin toistaiseksi.
——
Aurajoen tarinat heräävät eloon -hanke kerää talteen tarinoita Aurajoen ja Aurajoen matkailutien varrelta. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen liitto ja mukana olevat kunnat Aura, Lieto, Oripää ja Pöytyä.
——
Aurajoentie alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan kautta ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Tie kulkee Turun jälkeen mm. Liedon kunnan alueella, Auran keskustaajaman ja Pöytyän Riihikosken läpi ja päättyy Oripään keskustaajaman pohjoispuolelle. Aurajoentien matkailutie sai virallisen matkailutiestatuksen vuonna 2021.