Aurajoen tarinareitit kutsuvat seikkailemaan, tutkimaan ja nautiskelemaan kansallismaisemaan. Sivuja päivitellään parhaillaan

Aurajoen tarinareittejä kesäksi

Aurajoen tarinareittejä kesäksi
Suurtulvat huuhtelivat Aurajoen rantoja keväällä 1966.
Suurtulvat huuhtelivat Aurajoen rantoja keväällä 1966. Jäiden lähtöä Halistenkoskella. Kuvaaja V. K. Hietanen, Museovirasto.

Aurajoen matkailutien tarinat heräävät eloon -hankkeen tarkoitus on lisätä valtakunnallisen matkailutien tunnettavuutta ja kiinnostusta erityisesti kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Hankkeessa tuodaan esille mielenkiintoisia tarinoita ja vierailukohteita jokilaakson maisemista. Teemoitettuja reittejä autokiertomatkoille on tarkoitus julkaista alkukesästä. Myös pyöräilijät ja patikoijat saavat omat reittinsä.

Oripään ja Turun välille sijoittuvat Aurajoen tarinareitit kutsuvat seikkailemaan, tutkimaan ja nautiskelemaan kansallismaisemaan. Jokivarren matkailutien varrella on kymmeniä kiinnostavia maisema- ja kulttuurikohteita sekä monipuolisia palveluita. Erilaisia reittiaihioita on kymmenkunta ja alla olevien neljän on tarkoitus valmistua kesäsesongin alkuun. Lisää tarinareittejä julkaistaan kesän aikana.

Jokainen tarinareitti sisältää kymmenkunta kohdetta. Reitin voi kulkea haluamaansa suuntaan, eikä kaikille kohteille ole pakko poiketa. Osa tarinareittien kohteista tulee sisältämään audiotiedostoja ja mahdollisesti myös videoklippejä. Niiden avulla pääsee tutustumaan syvällisemmin Aurajoen jokivarren historiaan, luontoon ja tapahtumiin. 

Liedon Vanhalinna oli kivikaudella meren ympäröimä. Kun "uusi linna" valmistui Aurajoen suuhun 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa, Vanhalinnna merkitys alueen keskuspaikkana päättyi.
Liedon Vanhalinna oli kivikaudella meren ympäröimä. Kun ”uusi linna” valmistui Aurajoen suuhun 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa, Vanhalinnan merkitys alueen keskuspaikkana päättyi. Kuva Museovirasto.

Piispoja ja linnanherroja

Sivistyksen ja kristinuskon kerrotaan saapuneen maahamme Varsinais-Suomesta ja Turun suunnasta. Piispoja ja linnanherrojaautokiertomatka vie sinut linnojen ja kirkkojen reitille. Aurajoen suulla sijaitsevan Turun linnan lisäksi jokivarren reitti esittelee keskiaikaisia kivikirkkoja, hieman nuorempia puukirkkoja sekä muita kiinnostavia historia- ja kulttuurikohteita. Reitin pituus on noin 75 kilometriä ja se soveltuu myös matkapyöräilijöille.

Koskipaikkoihin nousi myllyjä ja sahoja. Kuvassa Auran saha 1930-luvulla. Kuva Auran kotiseutuyhdistys.
Koskipaikkoihin nousi myllyjä ja sahoja. Kuvassa Auran saha 1930-luvulla. Kuva Auran kotiseutuyhdistys.

Koskien ja myllyjen virtaa

Kansallismaiseman läpi kiemurteleva Aurajoki on tunnettu koskistaan ja jokivarteen rakennetuista myllyistä ja sahoista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat vesimyllyistä ovat vuodelta 1352. Vuosisatojen kuluessa jokiveden käytöstä on myös kiistelty maanomistajien ja mylläreiden kesken, varsinkin kuivina kausina. Joen yhdestätoista koskesta alin on Turun Halistenkoski. Jyrkin pudotus ja pisin koski löytyy Nautelankoskelta Liedosta. Siellä reilun puolen kilometrin matkalla joki putoaa 17 metriä.

Aurajuuston valmistus alkoi Vilkkimäen meijerissä Liedossa 1935. Kuva Turun museokeskus.
Aurajuuston valmistus alkoi Vilkkimäen meijerissä Liedossa 1935. Kuva Turun museokeskus.

Herkkujen virtaa

Monen suomalaisen elintarvikkeen syntytarina tai juuret juontavat Aurajoen vaikutuspiiriin. Aura-nimellä on myyty ainakin olutta, juustoa, hunajaa kuin sinappiakin. Myös Valion ikonisen sinihomejuuston syntytarina vie 90 vuoden taakse jokivarren Vilkkimäen meijeriin. Aurajoen matkailutien Herkkujen virtaa -reitillä on myös kahviloita, ravintoloita sekä tila- ja tuottajamyyntipaikkoja.

Hypöistenkoskella on yksi Aurajokivarren luontopoluista. Matalan veden aikana joen yli pääsee kävellen.
Hypöistenkoskella on yksi Aurajokivarren luontopoluista. Matalan veden aikana joen yli pääsee kävellen.

Jokiluonnon helmiä

Aurajokilaakson kansallismaisema on edelleen tärkeä osa maamme vilja-aittaa. Joen ympärillä aukeavien laajojen peltoaukeiden ja metsäisten selänteiden lisäksi reitin kulkijalle on tarjolla monipuolista jokiluontoa luontopolkuineen, taukopaikkoineen ja näkötorneineen. Aurajoen mielenkiintoisiin luontokohtesiin voi tutustua myös patikoiden, pyörällä tai vaikka meloen ja suppaillen.

Edellisten lisäksi tarinareittejä on tarkoitus koostaa muun muassa Aurajoen matkailutien kulkijoista ja asukkaista, vuosisatoja vanhasta rakennushistoriasta, jokivarren eläinkunnasta sekä muistomerkeistä, patsaista ja muinaisjäännöksistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *